Olipas leiri. Lyötiin Hellun kanssa toisiamme runsaasti päähän lähitilanteissa. Veikkaan että lyhytkätisempänä hyypiönä minuun kopsahteli enemmän. Sen siitä saa kun antaa tunteen päästä voitolle kylmästä järjestä. Ei ollut kaunista, mutta ainakin tuli altistusta rysytilanteista, ja muutama onnistuminenkin! Kaiken kaikkiaan leiri sujui oikein hyvin, olemuksessa säilyi hyvä rentous lähes koko leirin ajan, ja kevyissä sparripätkissä tuli hyviä oivalluksia jälkitilanteista. Jalkatekniikatkin toimivat paikoin oikein kivasti!
Treenien lisäksi leirillä oli koulutus sosiaalisen median hyödyntämisestä markkinoinnissa ja siten sponsorien hankinnassa. Tuli kyllä vallan mainioon saumaan! Sosiaalisen median temmellyskenttä, joka tähän asti on pysynyt melko vieraana, avautui Future-koulutuksessa melko lailla. Sain paljon käytännöllisiä vinkkejä sen hyödyntämiseen. Nyt osaan myydä itseäni hitusen paremmin. Nice. En muuten käyttänyt tuota termiä vahingossa.
Luento aiheutti myös pikkiriikkisen ahdistuksen. Luvut siitä, kuinka moni ihminen minut tavoittaa eri medioiden kautta ovat pelottavia. Omalla kohdallanihan ne eivät edes ole suunnattoman suuria (vielä), mutta esimerkeissä mainittiin lukuisia alle 15-vuotiaita likantirrikoita ja pojanpalleroita joiden Facebooksivuilla/Youtubekanavilla on kymmeniätuhansia seuraajia ja tilaajia. Mitä niin suuri huomio tekee ihmiselle, jonka persoonan kehitys on vielä niin auttamattomasti kesken? Hirvittää.
Samoin ahdistusta aiheutti erään videoblogin sisällön esittely. Visuaalisesti ihan kivan näköistä meininkiä, mutta juttua kuunnellessa hengittäminen kävi vaikeaksi. Meneekö kauneus ja kuvauksellinen osaaminen pureskeltavan sisällön ohi? Ilmeisesti ainakin suuria yleisöjä haviteltaessa. Pirtelö kivassa purkissa uppoaa paremmin kuin tosi hyvä tikkari tylsässä kääreessä.Minun pitänee kääriä tikkarini kauniimmin ja tyrkyttää niitä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti